Roolipeli
This is where the magic happens ~ itse roolipeli. Muistin virkistykseksi kannattaa lukaista aina ennen roolimaratonin aloitusta pelin säännöt läpi, liity-osiosta. Kaikki mahdolliset tiedotteet, ilmoitukset ja tilannekatsaukset pöllöt-osiossa. Pelataan yksikön ensimmäisessä tai kolmannessa persoonassa, ensimmäinen persoona olisi suositeltavin vaihtoehto.
"Puhe" • *ajatus* • // Viesti muille pelaajille // • Roolauksen alkuun tulee laittaa pöllön nimi ja parvi.
| Nimi: savannah |
26.12.2014 21:02 |
Kanervasiipi - Torniparvi
En kuullut Tulisulan seuraavan. Käänsin katseeni johtajaan tämän silmistä näkyi kuvastavan valinnan vaikeutta. Samassa kaikki selkeni, ainakin uskoin niin. *Oliko parven johtaja ihastunut minuun?! Ei, ei! Saattoikin olla, että leijona oli rakastunut lampaaseen? Tässä tilanteessa minä olin lammas ja Tulisulka leijona. Tässä oli siis syy miksi johtaja vältteli minua, eikä katsonut silmiini.* Käänsin tuskasta täyttyneet silmäni pois liitävään Tulisulkaan. Olin ymmärtänyt tuottavana tuskaa Tulisulalle, mutta en voinut sille mitään. *oliko todella mahdollista että olin koko ajan itsekin pitänyt johtajasta, en vain ollut huomannut sitä? En häiritsisi Tulisulkaa erään. En koskaan enään katsoisi häntä silmiin, toivoin, että Tulisulka lähtisi kokonaan pois.* Käänsin vielä viimeisen kerran katseeni haaleaan hahmoon jonka perään TAISIN haikailla. Painoin pääni. *Parvi oli etusijalla! Ei typerä sopulinlöjä johon olin hörähtänyt, joka oli katkaissut kaiken ennen luin se oli ehtinyt alkaa! En ollut edes ehtinyt puhua johtajan kanssa, en ollut koskaan tuntenut häntä...* Tutkailin maata mustalla katseellani. Tuntui kuin maailma olisi muuttunut täysin. Hetki sitten olin ollut uskollinen, jämäkkä ja kunnianhimoinen varajohtaja, vaan nyt olin rakastunut pöllön joka jakeli minulle käskyjä! Napsautti tyytymättömänä nokkaani ja lähdin liitämään samaan suuntaan kuin johtaja. *Minun täytyisi varmistaa että tämä oli kunnossa...
// okei oli pakko kirjoittaa tällainen tunnehyöky |
|
| Nimi: Harriet |
26.12.2014 20:15 |
Tulisulka : Torniparvi
"Hy-... hyvä", sanoin hiljaa ja huomaamattani taas mittailin Kanervasiipeä - kynsistä mustina loistaviin silmiin. Kun kohtasin tämän silmät, siirsin nopeasti katseeni pois.* Mitä hän oli sanonut? Että olisi asiaa?* mietin hetken. Hän viittoi siivellään seuraamaan ja kohosi yhä ylemmäs ilmaan (?). Katsoin pöllöä hetken. Olin jo lähdössä, mutta ei. En voisi pettää parvea. Jäin tuijottamaan varajohtajan siipien lepatusta. Tuntui kauhealta. Jos lähtisin tuon mukaan, olisin petturi parvelle. Jos en lähtisi mukaan, olisin petturi Kanervasiivelle. *Enemmän pettymystä tulee, jos jätän parven. Saan huonon maineen ja minut erotetaan...* mietin ja lähdin lentoon. Katsoin vielä muualle liihottavaa Kanervasiipeä (?) ja huokaisin hiljaa.
// lol xd nyt kanerva voi olla sillee "NOTICE ME SENPAII" // |
|
| Nimi: Savannah |
26.12.2014 19:14 |
Kanervasiipi - Torniparvi
Tutkailin vihaisena Tulisulkaa. *Tämä vain kysyi, että miten meni? Vieläpä välinpitämättömästi!* Tuhahdin itsekseni ja käänsin katseeni pois johtajasta. "Meni todella hienosti, saimme yhteensä viisi sopulia ja tämän päästäisen", mutisin. En kohottanut katsettani johtajaan. "Minullla olisi sinulle asiaa, jos vain... soisit pienen hetken sivummalla?" sanoin. Pidin mustan katseeni tiukasti maassa. Hermostuneisuus nakersi minua sisältäpäin, kun annoin tuulen tlvahtaa siipieni alle. Liidin kohti metsän reunaa. Toivoin että Tulisulka seuraisi. Ei kuitenkaan ollut minun päätettävisäni mitä johtaja teki. |
|
| Nimi: Harriet |
26.12.2014 18:28 |
Tulisulka : Torniparvi
Liitelin taivaalla ja tarkkailin lähistön liikettä. Aurinko heijasti puuhun varjon - pöllön varjon. Varjo tuli taakseni ja käännyin katsomaan sitä. Kanervasiipi.
"No, miten meni?" sanoin taas katsoen muualle. Kanervasiipi heilautti hieman suussaan roikkuvaa päästäistä (?).
// Minimini, koska... joo u knowah, en voinu oikee tehä mtn // |
|
| Nimi: Savannah |
26.12.2014 16:48 |
Kanervasiipi - Torniparvi
Johtaja käski minun johtaa riistarekeä. Tämä ei edes katsonut minua silmiin. Tutkailin hetken tyytymättömänä johtajaa mustilla silmilläni. *Oliko tämän pakko vältellä minua?! Tulisulka oli uskollisin lintu parvelleen mitä olin tavannut.. toisaalta ehkäpä minun jälkeeni. Silti, ihailin koiraan jämäkkää olemusta, sitä miten tämä johti pelottomasti parveaan niin myötä kuin vastoin käymisissä. Tulisulka oli edustava ja vahva jotaja, mutta suhtautui minuun erilaisesti kuin muihin(?). En pitänyt siitä kun johtaja ei katsonut minua silmiin, eikä viihtynyt seurassani kovinkaan hyvin(?). Mikä minussa oikein oli vikana?* Selvittelin päätäni ja käänsin katseeni Hentomieleen ja toiseen pöllöön, hiukan nuorempaan parvelaiseen jotka Tulisulka oli käskenyt minun ottaa mukaan. Käänsin tiukat silmäni noiin kahteen. "Tulkaa, emme voi tuottaa parvelle pettymystä, emme nyt kun... kun riista on vähissä", sanahdin. Olin aikonut sanoa jotakin aivan muuta. Sysäsin sen pois mielestäni. "Haukannokan saalistusmuodostelmaan! Hentomieli kärkeen, minä menen oikealle sivulle!" kerroin ja asetuin muodostelmaan. Hentomieli suhahti kärkeen. Me kaikki kolme painoimme siivet kylkiä vasten ja lähdimme syöksyyn. Maassa viipelsi viisi pulskaa sopulia. *Meidän täytyisi saada ne! En tuottaisi Tulisulalle pettymystä nyt! Nyt kun vaikutti siltä, että olin tehnyt jotakin väärää.* Me kaikki kolme ojensimme siipemme viimehetkell' pehmentääksemme syöksyä ja ojensimme kyntemme. Nappasin kaksi kiljuvaa sopuylia kynsiini silmänräpäyksessä. Tunsin sopulin selkärangan katkeavan. *Juuri niinkuin pitikin.* Tutkailin Hentomieltä ja toista pöllöä. Hekin olivat napanneet saaliinsa taidokkaan hallitusti. "Hyvä homma. Ottakaa nämä kaksi ja viekää ne kokoontumispaikkaan meidän reviirimme länsiosaan. Siellä on vähiten ihmisiä, tällä hetkellä", käskin ja käänsin nokkani kohti taivasta. *Minun täytyisi kysyä Tulisulalta olinko tehnyt jotakin väärää. Minun TÄYTYI saada tietää!* Nousin siivilleni ja liisin kohti johtajan valkeaa hahmoa. Tämä liiteli sulavasti taivaalla(?).
// Okei Harriet, tällasen tekaisin :P // |
|
| Nimi: Harriet |
26.12.2014 14:54 |
Tulisulka : Torniparvi
Kuulin Kanervasiiven äänen. Käännyin ja mittailin tätä katseellani. "Totta", sanoin hiljaa, "Totta."
Laskeuduin parin parvelaisen viereen ja johdin heidät ilmaan. Näytin mihin pitää mennä, he nyökkäsivät ja jäivät odottamaan riistaretkelleen johtajaa. Suuntasin käskevän katseeni jälleen Kanervasiipeen.
"Mene. Johda riistaretkeä. Minä jään tänne", sanoin kertaakaan katsomatta Kanervasiiven silmiin. En halunnut. Halusin olla edustava johtaja, mutta Kanervasiipi... Kanervasiipi oli hurmaava. Siksi en halunnut katsoa häntä, en voinut alkaa rakentaa minkäänlaista romanssia tähän kaiken vaikeuden keskelle. Halusin olla johtaja, joka ei sorru rakkauteen. Ennen kuin Kanervasiipi oli ehtinyt edes vastata, lensin pois - takaisin laaksoon.
// Tuli joku pakko kirjottaa tämmönen mietejuttu :'D // |
|
| Nimi: Savannah |
26.12.2014 14:39 |
Kanervasiipi - Torniparvi
Liisin hiukan johtajaa taaempana(?). *Riista oli vähissä, ja nyt olimme matkalla Tunturiparven reviirille! Se vain tuntui jotenkin väärältä.* Ravistelin päätäni lentäessäni. *Meillä ei ollut varaa uhrata parvelaisia vain koska minusta tuntui väärältä.* Tulisulka pälyili ympärilleen lennossa. Tulisulka ohjasi parvea laskeutumaan laaksoon. Toivoin hartaasti ettei Tunturiparvelaisia ollut näkemässä minu varkaissa. Suljin siivet kyljille ja lähdin syöksyyn. Tarkkailin mustilla silmilläni laaksonpohjaa, joka ikistä ruohonkortta joka heilahteli, maistoin riistan valjun tuoksun ympärlläni. Pysäytin syöksyn äkkinäisesti ojentamalla siivet suoriksi sivuille. Jäin leijailemaan ilmaan tuulen puhallellessa rauhaisasti siipieni alla. Tutkin harvan mtsikön reunaa. Sielläliikkui jokin, itseasiassa joitakin(?). Annoin tuulen kantaa minut kohti Tulisulkaa. Tutkailin johtajaa mustilla silmilläni. "metsän reunassa näkyy olevan runsaasti riistaa. Mielestäni olisi jörkevää lähettää pieni ryhmä sinne saalistamaan", kerroin. Jäin odottamaan Tulisulan vastausta siivet rytmikkäästi tuulessa liikkuen.
// Tänmönen pikkupätkä. Jos Harriet jatkat tästä? // |
|
| Nimi: Harriet |
26.12.2014 10:48 |
Tulisulka : Torniparvi
Siipeni nousivat ja laskivat rennon hitaasti. Katsoin jatkuvasti eteen, taakse ja sivulle, ettei kukaan vaan olisi syöksymässä meitä päin, ettei kukaan näkisi, ettei kukaan takanani liihottavista parvelaisista lähtisi omille teilleen. Ensimmäinen riistaretki. Se oli kauhea.
Olin jatkuvasti paniikissa, pälyilin ympärilleni, josko siellä näkyisi jotain. Ei mitään. Etsin katseellani sopivaa laskeutumispaikkaa, jossa ei olisi ketään havaittavissa. Ohjasin parven laskeutumaan keskelle laaksoa, jota reunusti puut. Niiden koloista ja latvoista saattaisi saada mojovan saaliin. Jäin vielä liihottamaan yläilmoihin tarkkaillakseni, ettei ketään tullut. Lopulta laskeuduin itsekin riistajahtiin.
// joku jatkaa ? :'3 tämmönen lyhyt alotus xd |
|
|
|
